Muutama viikko takaperin suomalainen jääkiekkomaailma kohahti Harry Harkimon puheista siirtää Jokerit kiekkoilemaan Venäjällä suunniteltuun kiekkoliigaan. Vielä tuolloin ajatusta pidettiin utopistisena, mutta nyt uutta tietoa on ihmisten käsillä ja liiga näyttäisi ottaneen muutaman suuren askeleen kohti ensimmäisiä runkosarjaotteluita. KHL (Kontinentalnaya hokkeynaya liga) nimellä tällä hetkellä esiintyvää liigaa olisi tarkoitus pelata Eurohockey.netin tietojen mukaan jo "ensi vuonna", todennäköisesti siis tarkoittaen kautta 2009-2010. Tällä hetkellä mukaan olisi tarkoitus ottaa 24 joukkuetta ja viimeisimmissä puheissa Kärpät on noussut Suomen ykkösehdokkaaksi tätä sarjaa ajatellen.

Eurooppalaista kiekkoilua ajatellen tämä sarja olisi erittäin toivottava viritelmä, kunhan käytännön ongelmista päästään ensin eroon. Kova paikallinen sarja saattaisi hillitä NHL:n ryöstökalastusta, antaisi paljon enemmän kovia pelejä pelaajille ja saattaisi mahdollistaa suuret tulot joukkueille. Eurooppalaisesta liigasta onkin puhuttu jo erittäin pitkään, lupasihan Harkimokin viime vuosikymmenellä Jokereiden pelaavan pian Euroopan liigassa. Nyt kyseessä olisi todellinen valtioiden rajat rikkova sarja, vaikkakin venäläiset seurat ovat osittain aiheestakin yliedustettuna. Suurista mahdollisuuksista huolimatta Kärpät eivät ainakaan vielä tässä vaiheessa ole riemusta kiljuen hyppäämässä venäläisten ohjastamaan laivaan suurista riskeistä johtuen. Englanninkielisellä termistöllä tätä liigaa Kärppien näkökulmasta voisi luonnehtia high risk – high reward-tyyliseksi uhkapeliksi. Parhaassa tapauksessa oululaiset siirtyisivät sekä taloudellisesti että urheilullisesti omiin sfääreihinsä Suomessa, pahimmillaan Kärpät saattaisivat muutaman kauden päästä olla konkurssin partaalla ilman sarjaa jossa pelata.

Rahapuoli on yksi tämän hankeen arveluttavimmista asioista. Koska joukkueet jaetaan lohkoihin viiden viimevuoden Superliigasijoitusten perusteella (jos ei ole pelannut, aloituspisteet rankingissa 0), matkakustannukset saattavat nousta Suomen mittakaavassa tähtitieteellisiin summiin. Esimerkiksi vierasottelut Amur Habarovskia vastaan pakottaisivat Kärpät lentämään peräti seitsemän aikavyöhykkeen päähän lähelle Kiinan rajaa. Linnuntietä matkaksi tulisi yli

5 000km, Siperian legendaarista rataa käyttäen Moskovasta vähän reilu 8 500km. Käytännössä Kärpät siis tarvitsisivat oman lentokoneen ja laajan ringin pelaajia. Ilman omaa lentokonetta matkakustannukset nousisivat helposti yli oman lentokoneen hinnan, reittilentoja voi olla käytännössä mahdotonta saada tarvittaviin paikkoihin käytössä olevan aikataulun puitteissa. Lisäksi jatkuva matkustaminen pakottaisi Kärpät laajentamaan materiaaliaan entisestään, jotta peleihin saataisiin aina neljä kenttää maailmanluokan pelaajia.

Pelaajabudjetin nousu on yksi suurimmista ongelmista liigaa ajatellen. Venäjän suurimpien joukkueiden haitaksi sarjaan tullee palkkakatto, mutta tämä ei vielä kauheasti Kärppiä lämmitä. Joukkueilla on käytössä lähes 17 miljoonaa dollaria "rivipelaajiin" ja lisäksi 6,8 miljoonaa dollaria neljän "tähtipelaajan" palkkoihin. Käytännössä Kärpät siis joutuisivat pistämään noin  23,5 miljoonaa dollaria pelaajabudjettiin. Vertailun vuoksi SM-liigan tämän kauden kaikkien neljäntoista joukkueen yhteenlaskettu pelaajabudjetti on noin 24 miljoonaa euroa. Tosin venäläisen AK Bars Kazanin pelaajabudjetti on Keskisuomalaisen mukaan tällä kaudella huimat 60 miljoonaa dollaria. Varmasti suomalaisilla suuryrityksillä olisi intressejä saada luotua yhteyksiä Venäjälle ja Kärppien sponsorointi voisi avata hyvin ovia. Tällä tavalla budjettia voisi nostaa reilusti, mutta silti palkkakatto jäisi mitä todennäköisimmin kauas. Jatkoajan keskustelupalstoilla heitettiin esille ajatus osakeannista, joka suunnattaisiin venäläisille. Tämä saattaisi olla lähes ainoa keino nostaa Kärppien budjetti edes lähelle palkkakattoa, mutta luultavasti monet fanit vastustaisivat Kärppien siirtymistä venäläiseen omistukseen. Lisäksi tästä saattaisi seurata ongelmia, jos liiga epäonnistuisi. Missä sarjassa Kärpät pelaisivat ja millaiset intressit omistajilla olisi pitää seura tässä tilanteessa?

Fanin näkökulmasta tämä liiga saa aikaan erittäin ristiriitaiset tunteet. Toisaalta liigan ja koko lajin kehittäminen palvelisivat yhteistä hyvää tavoitetta. Toisaalta taas melko tuntemattomat venäläiset joukkueet eivät varmasti kiinnostaisi alkuhuuman jälkeen katsojia toivotulla tavalla. Kyllä moni sivustaseuraaja tietää venäläisen kiekkoilun tason, mutta kiinnostavatko pelaajat ja joukkueet tarpeeksi? Onko esimerkiksi Ufa niin kova joukkue, että katsojat raahautuisivat useamminkin katsomaan sirkusta, jossa edes pelaajien paidanselässä olevista nimistä ei voi päätellä kuka on kyseessä? Lisäksi vierasotteluihin voisi olla melko vaikeaa mennä. Pietari vielä olisi kohtuullisen matkan päässä, mutta vierasottelu Siperian takamailla vaatisi joko paksua lompakkoa tai todellista talvisodan henkeä.

Jos aiotaan pelata kansainvälistä sarjaa, pitäisi pelaajamateriaalin olla kyseiseen sarjaan sopivan laaja ja tasokas. Suomesta tällaisen materiaalin löytäminen saattaisi olla vaikeaa, varsinkin kun hyville ansioille on mahdollista päästä esimerkiksi Sveitsissä, tosin paljon helpolla matkustelun suhteen. Tämä tarkoittaisi sitä, että Kärppien luultavasti pitäisi panostaa myös itäeurooppalaisiin pelaajiin. Riski fanien menettämisessä on kuitenkin tällä ajattelulla pelottavan suuri. Jos suomalaisten pelaajien värväämistä pidetään yleisesti moraalittomana ja omien juurien unohtamisena, millainen olisi yleisön reaktio sen jälkeen, kun Kärpät on julkistanut kymmenen venäläisen sopimukset? Vaikka pelaajat täyttäisivätkin ruotunsa erittäin hyvin, todennäköisesti näistä pelaajista tulisi yleisön silmissä sylkykuppeja.

Jos hanke toteutuu ja Kärpät lähtee mukaan, SM-liiga joutuu outoon valoon. 2000-luvun paras kotimainen joukkue mitä todennäköisimmin joutuisi jättämään liigan jo pelkästään kustannuksellisista syistä. Korvattaisiinko Suomen urheilullisesti ja taloudellisesti ehkäpä parhaiten koskaan menestynyt joukkue Mestiksen kärkipään joukkueella? Riittäisikö edes pelaajia ylläpitämään sarjan tasoa, kun tähtipelaajat siirtyvät Kärppien riveihin tienaamaan miljoona ja edistämään uraansa pelaamalla kovinta eurooppalaista sarjaa? Omasta mielestäni paras vaihtoehto olisi Kärppien lähtiessä tylysti pudottaa joukkuemäärää. Tällöin laatupelaajia riittäisi useampaan joukkueeseen ja ero liigan kärjen ja häntäpään joukkueiden välillä ei kasvaisi entisestään.

SM-liiga olisi pelillisesti melko kovan paikan edessä Kärppien lähtiessä. Ensinnäkin sarjan uskottavuuteen jokavuotisen mestarikandidaatin siirtyessä takavasemmalle. Esimerkiksi rahoittajille ja sponsoreille tämä saattaisi olla kova kolaus. Kärppien lähtö tiputtaisi liigan kovien ja kiinnostavien pelien määrää selkeästi, jolloin yleisömäärien tippuminen ei olisi edes kauhea yllätys. Nythän esimerkiksi Kärpät vetävät jatkuvasti normaalia runkosarjaottelua enemmän väkeä katsomoihin. Lisäksi sarjan tason tippuessa myös ulkomaalaisten pelaajien houkuttelu saattaisi vaikeutua huomattavasti. Tänne on vaikea enää houkutella rahalla jo kannuksensa hankkineita ulkomaalaisia, koska muista eurooppalaisista sarjoista olisi helpompi ponnistaa NHL:ään tai KHL:ään ja korvauksetkin olisivat pääsääntöisesti kovempia. Pahimmassahan tapauksessa Kärppien lähtö saattaisi käynnistää noidankehän, josta kärsisi koko suomalainen jääkiekkoilu. Noh, suurena pessimistinä minä tietenkin lähden aina pahimmasta vaihtoehdosta, todellisuudessa riski tällaiseen suomalaisen jääkiekkoilun lamaa ei olisi hälyttävän suuri.

Mielenkiintoinen kysymys olisi Kärppien mahdollisuus palata SM-liigaan, jos KHL osoittautuisi liian kovatasoiseksi, kalliiksi tai liiga kaatuisi muutaman vuoden päästä. Kuinka mielellään liiga ottaisi poislähteneen joukkueen takaisin? Luultavasti Kärppien tasoinen organisaatio otettaisiin avosylin vastaan, ellei sitten liigasta aiheutuneet kulut ole nostanut Kärppiä konkurssin partaalle. Tällöin pahimmillaan Kärpät saattaisivat joutua hakeutua evakkoon Venäjän omaan liigaan ja kustannukset pysyisivät korkealla. Jos Kärpät kuitenkin pelaisivat muutaman vuoden KHL:ää, saisi nostettua budjettinsa noin 15 miljoonaan dollariin, omistaisi oman lentokoneen ja olisi takonut siinä sivussa meidän mittapuullamme mukavan tilin, miten liiga menettelisi Kärppien paluun kanssa? Voitaisiinko liigan häntäpään joukkueelle vain ilmoittaa, että joukkue tippuu Kärppien tieltä? Entä miten Kärppien saama etumatka vaikuttaisi liigan kiinnostavuuteen? Liigahallituksen pitäisikin heti kättelyssä tehdä varasuunnitelma Kärppien mahdollisen paluun tapahtuessa ja hyväksyttää se kaikilla muilla liigajoukkueilla. Tällöin vältyttäisiin epämiellyttäviltä tilanteilta Kärppien palatessa liigaan.

Mielenkiintoisena ajatuksena Jatkoajan keskustelupalstoilla on heitto Kärppien siirtymisestä vuokralle Hartwall Areenalle ja siirtyminen sen jälkeen kansainvälisille kentille. Mielestäni ajatus on niin mielenkiintoinen, että olen vähän jalostanut sitä eteenpäin. Ensinnäkin Hartwall Areena Raksilaa modernimpi ja isompi halli, jonka luulisi sopivan paremmin venäläisille. Lisäksi tällöin olisi mahdollista luoda yhteistyön kautta suhteet Harkimoon, joka on Jokereiden odotuksiin nähden heikoista kausista huolimatta halliprojektien konsultoinnissa Euroopan kärkeä. Helsinki olisi sijainniltaan Oulua parempi venäläisfanin näkökulmasta. Esimerkiksi Pietarista matka Helsinkiin olisi varmasti Oulua houkuttelevampi. Lisäksi lentokenttien voisi kuvitella olevan paremmin jatkuvaan reissaamiseen soveltuvia.

Kärppien identiteetin kannalta siirtyminen vuokralle Helsinkiin olisi kuitenkin erittäin kova kolaus. Kuinka moni oululainen matkaisi pari kertaa viikossa Helsinkiin huutamaan äänensä käheäksi "Oulun" Kärppien puolesta? Entä miten Jokereiden ja HIFK:n puristuksissa kasvanut stadilaisten lätkäfanien poppoo kiinnostuisi teennäisesti paikalle tuodusta "lappilaisesta" joukkueesta? Omasta mielestäni siirtyminen Helsinkiin vaatisi ensin Kärppien muutaman kauden sisäänajon sarjaan, jonka aikana Kärppiä pitäisi markkinoida "suomalaisena" "oululaisen" sijaan. Tämä voisi kuitenkin olla vaikeaa, sillä omaan seuraansa kiinnikasvaneet fanit eivät luultavasti saisi mitään tarttumapintaa toiseen sarjaan siirtyneestä entisestä kilpakumppanista.

Jos venäläiset tahtovat juuri Hjalliksen mukaan halliprojektiensa ja osaamisensa takia, Hartwall Areenan vuokraamisen "mahdottomuuden" takia vaihtoehtoja jäisi kolme: Joko Jokerit otetaan mukaan, Hjallis rakennuttaa Ouluun hallin ja siirtyy tätä kautta mukaan Venäjälle tai Hjallis jätetään tylysti paitsioon. Jokainen vaihtoehto sisältää paljon hyviä puolia, mutta myös suuria riskejä. Ilman tarkkaa tietoa Harkimon roolista, halukkuudesta ja edes siitä, halutaanko hänet välttämättä mukaan on vaikea tehdä tällaisia arvioita.

1.      vaihtoehto: Jokerit mukaan KHL:aan

Monelle suomalaiselle ensimmäinen kosketus tästä liigasta oli Jokereiden ilmoitus halusta liittyä mukaan. Tällä hetkellä ymmärrettävistä syistä Kärpät on kuitenkin kiilannut Jokereiden edelle ja ilman suuria organisaatiotason uudistuksia on vaikea kuvitella Jokereiden koskaan pelaavan missään SM-liigaa kovemman sarjan ratkaisupeleissä. Taustalla on rahaa, Euroopan 8. suurin yleisökeskiarvo, Suomen suurin halli ja halu menestyä. Taloudellisesta osaamisesta huolimatta Jokereiden kokonaispaketti häviää Kärppien vastaavalle heikon urheiluosaamisen takia.

Kovasta menestymishalusta huolimatta organisaatiota on vaivannut monet melko lapsellisetkin seikat. Pelaajahankinnat muistuttavat välillä lottokupongin täyttöä, pelaajien roolitus tuntuu olevan lähes valmentajasta riippumatta puutteellista johtuen vääränlaisista pelaajatyypeistä, junioritoimintaan voisi panostaa reilusti enemmän ja mestaruudet ovat välttäneet joukkuetta yllättävänkin paljon. Raa'asti urheilullista menestymistä mitattuna Kärpät on selkeästi Jokereita edellä. Tästä puhuu tylyä kieltään tämän vuosikymmenten mitali-, mestaruus- tai runkosarjavertailu. Lisäksi Kärpissä jatkuvuus ja kärppätaustaisten pelaajien osuus on vähintäänkin hyvä samalla kun lahjakkaimmat jokerijuniorit siirtyvät muihin seuroihin.

Ilman taloudellista ylivaltaa venäläisiin joukkueisiin verrattuna Jokerit olisivat todennäköisesti sarjan heittopussi ellei urheilupuoleen ruveta panostamaan. Pelkkä osallistuminen liigaan olisi luultavasti Harkimon intressien mukaista, mutta esimerkiksi Venäläisten joukkueiden taholta ei luultavasti olisi halua matkata tuhansia kilometrejä länteen pelaamaan jo valmiiksi ratkennut ottelu. Toki yksittäisissä otteluissa Jokerit pystyisi haastamaan kenet tahansa, mutta pitkässä sarjassa rooli melko turhauttava ja selkeä. Urheilupuolen pohja rakennetaan kuitenkin pidemmällä aikavälillä, joten KHL tulee Jokereita ajatellen luultavasti ainakin muutaman kauden liian aikaisin.

Jokerien osallistumista puoltaisi kuitenkin Harkimon lisäksi pääkaupunkiseudun liike-elämä ja lentokenttien taso. Tämä ajatushan oli ilmoilla jo spekuloidessa mahdollisuudesta saada Kärpät pelaamaan Helsinkiin. Oulu tuskin olisi kasvukeskuksena ja Pohjois-Suomen liike-elämän kehtona niin huono vaihtoehto, että Helsinki pitäisi väkipakolla ottaa mukaan sarjaan.
_ _ _ _ _ _

2.      Vaihtoehto: Harkimo rakennuttaa Ouluun hallin

Harkimo on maailmallakin tunnettu halliprojekteistaan. Luultavasti ainakin eurooppalaisessa mittakaavassa hän on johtavia henkilöitä. Tämän takia Harkimoa onkin huhuiltu mukaan kasvavan Venäjän kiekkoiluun. Kun Jokereita ei todennäköisesti mukaan oteta, täytyy Harkimo liittää Kärppiin jos mies tahdotaan mukaan. Omistajuussuhteita ei tarvitse eikä eturistiriitojen takia luultavasti edes saa Harkimon taustalle, mutta halliprojekti tulisi Oulua ja Kärppiä ajatellen todella tarpeeseen. Vaikka Oulun areena on remontoitu 2004, on se auttamatta jäämässä ajastaan jälkeen.

Oulun hallin maksimikapasiteetti on tällä hetkellä 6 614 katsojaa, joka jakautuu 4 760 istumapaikkaan ja 1 854 seisomapaikkaan. Jokereiden yleisökeskiarvo runkosarjassa oli lähes 2 000 ihmistä enemmän kuin Kärppien teoreettinen maksimi olisi. Jos Kärpät siirtyvät KHL:ään, luultavasti noin 10 000 henkilön halli olisi tarpeen. Oma suuri halli antaisi Kärpille mahdollisuuden tienata yleisömäärien nousulla lisää, sponsorien ja rahoittajien silmissä Kärppien omavaraisuusaste luultavasti kiinnostaisi ja tulevaisuutta ajatellen Kärpillä olisi halliasiat kunnossa.

Ongelmaksi saattaisi muodostua hallin rahoitus. Harkimolla on varmasti luottoa ja suhteita rahoittajien suhteen, mutta nousisiko pelaajabudjetin nosto ja hallin rahoitus ylivoimaiseksi yhtälöksi? Uuden ja muuttuvilla kustannuksilla (pelaajasopimukset, lohkojaosta riippuvat matkakustannukset, jne.) mitattuna kalliissa liigassa riskien määrää tuskin tahdottaisiin kauheasti nostaa, joten hallin maksuehdot täytyisi saada siedettäviksi tai taustalle suuria yrityksiä tai kunta maksamaan osa kustannuksia. Jos halli tahdotaan saada valmiiksi heti ensimmäiselle KHL-kaudelle, täytyisi rakennusprojekti saada aivan lähiaikoina käyntiin. Tämä vaatisi kuitenkin niin paljon tarkkoja laskelmia ja sopimusneuvotteluja, että halli tuskin olisi valmis ensimmäiselle kaudelle. Jos halliprojekti taas saadaan käyntiin myöhemmin ja rahoitusneuvotteluissa KHL:n tuomia taloudellisia etuja (mahdolliset bonukset sijoituksista, TV-oikeudet, jne.) käytetään neuvotteluvalttina, saattaisi Kärpät olla hallirahoituksen takia sidottuna liigaan pitkäksi aikaa.

Avoimeksi jää kysymykset siitä, tarvitseeko Kärpät uutta hallia ja tarvitaanko uuden hallin rakentamiseen Harkimoa?

_ _ _ _ _ _

3.      Vaihtoehto: Harkimo jää rannalle

Moni varmasti näkisi mielellään tämä vaihtoehdon käyvän toteen. Oma mielipiteeni on, että jos Kärpät siirtyy KHL:än riveihin, vaihtoehdot 2 ja 3 ovat vahvoilla. Ykköseen en jaksa uskoa ainakaan lähitulevaisuudessa.

Vaikka Venäjän talous ja kiekkoelämä ovat kehittymässä hurjaa vauhtia, puuttuu Venäjältä ammattimiehiä monilta eri aloilta. Ulkomaalaisia valmentajia ja pelaajia on jo siirtynyt Venäjälle suurissa määrin. Tarvitaanko Venäjällä kuitenkaan Harkimoa tai edes hänen tyylistään ulkomaalaista hallikonsulttia? Jo nyt yli puolella Venäjän pääsarjajoukkueista on ajanmukainen halli, joten osaamista tai suhteita luulisi sieltäkin löytyvän. Tunkiolla ei välttämättä ole tilaa enää yhdelle kukolle.

Jos osaamista ja/tai suhteita Venäjällä jo on, pitää miettiä olisiko Harkimo omine osaamisine ja suhteineen enemmänkin bonus kuin sopimusehto? Onko hän tosiaan niin merkittävästi muita etevämpi, että hänet täytyy ottaa mukaan hinnalla millä hyvänsä?
_ _ _ _ _ _
Sarjan yksi mielenkiintoisimmista yksityiskohdista on mukaan tulevien joukkueiden kirjo. Ilmeisesti Venäjän pääsarjasta mukaan tulee 20 joukkuetta, yksi Venäjän toiseksi korkeimmalta sarjatasolta,  yksi Kazakstanista ja kaksi muualta. Kärpät on toinen huhuttu joukkue, toinen on Red Bull Itävallasta. Näin venäläisessä ympäristössä ulkomaalaisten joukkueiden sulautuminen muiden joukkoon saattaisi tuottaa suuriakin ongelmia. Olisiko lehdistötilaisuuksia, sopimusneuvotteluissa ja muissa keskusteluissa tulkit mukana ja ymmärtäisivätkö kaikki mukana olevat ulkomaalaiset venäläisen ja oman kulttuurin erot?

Venäläispohjaista rakennetta on helppo perustella rahalla. Venäjällä on suuria yrityksiä valmiina investoimaan rahaa juurin Venäjän hyväksi. Miten esimerkiksi valtion omistaman (50% osakkeista valtiolla) Gazpromin pitäisi suhtautua skenaarioon, jossa mestaruudesta tappelisivat Frölunda Indians ja Kärpät, samalla kun pronssia vei Bern? Mielenkiintoista olisi kuitenkin kuulla aiotaanko ulkomaalaisten seurojen määrää lisätä muutamalla? Esimerkiksi kahden suomalaisen ja kahden ruotsalaisen joukkueen osallistumisella valta pysyisi vielä tiukasti venäläisten käsissä, mutta näkyvyys, kiinnostavuus ja lohkojaosta riippuen myös matkakustannukset tykkäisivät hyvää tällaisesta järjestelystä.

Joukkuevalinnoissa ihmetyttää eniten huhut Red Bullista, Kazakstanilaisen Barys Astanan ja Venäjän toiseksi korkeimman sarjatason Avtomobilist Ekaterinburgin osallistuminen. Näillä seuroilla pitäisi olla taustalla erittäin suurten ja vauraiden yritysten tuki, mutta miten on urheilullisen puolen kanssa? Olisiko esimerkiksi Jokerit urheilullisesti katsottuna Ekaterinburgia heikompi? Eikö ruotsalaiset joukkueet pärjäisi Red Bullille? Vaikka joukkue on pystynyt houkuttelemaan mukaan esimerkiksi NHL:ssäkin pelanneen ruotsalaispuolustaja Daniel Tjärnqvistin, on hyppäys Itävallan liigasta kivenkovien venäläisten sekaan luultavasti aivan liian kova. Pitkällä tähtäimellä suurten yritysten omistamat ja ei niin perinteisistä kiekkomaista tulevat joukkueet varmasti kehittävät paikallista kiekkoilua ja pystyvät vauraan omistuspojan ansiosta vastaamaan liigan taloudellisiin haasteisiin. Kuitenkin heittopussien lukumäärä pitäisi heti alusta asti saada mahdollisimman pieneksi jos NHL:n valta-asema halutaan tosissaan haastaa. Epätasaiset ottelut eivät kehitä pelaajia, kiinnosta alkuhuuman laannuttua katsojia tai ole välttämättä edes taloudellisesti kannattavia. Toivottavasti nämä ennakkoon heikommat joukkueet vahvistuvat tarpeeksi ennen avauskiekon putoamista, resursseja siihen ainakin pitäisi olla.

Uusi liiga vie eurooppalaista kiekkoilua eteenpäin. Jo vuosikymmenten ajan useat vaikutusvaltaiset kiekkomiehet ovat puhuneet eurooppalaisen liigan puolesta ja muutama turnaus on jo nähty. Tällä kertaa hommissa tuntuu kuitenkin olevan oikeasti tekemisen meininkiä. Jos Harkimo uskaltaa ilmoittaa Jokereiden tähtäävän kyseiseen sarjaan, Kärpät eivät ainakaan ole sitä vielä tyrmännyt ja jo sarjajärjestelyistä ja muista yksityiskohdista on sovittu alustavasti, ollaan vanhoja turnauksia reilusti edellä. Liigan pitäisi kuitenkin ylittää vielä monta suurta estettä, tärkeimpänä luoda luottamusta Venäjää ja venäläisten johtamista kohtaan. Ainakin suomalaisten on tuntunut vaikealta tehdä yhteistyötä venäläisten kanssa. Todennäköisesti rahakas liiga ruotsalaisten kanssa saisi paljon tätä liigaa lämpimämmän vastaanoton. Jos epäluulot saadaan hälvennettyä, pitkällä tähtäimellä NHL:n rooli maailman kovimpana liigana voi jopa vaarantua. Töitä olisi kuitenkin tehtävä vielä paljon, jotta tuohon tavoitteeseen päästäisiin. Katsotaan ensimmäisen aloituskiekon pudotessa miten liigan käy.

Eurohockeyn linkki http://www.eurohockey.net/news/story.html?id=20080313111756

newkontinentalhockeyleaguetakesshapesetsrules