Suurelle yleisölle tuntematon Clarke Wilm pelasi tänään toisen ottelun kahteen päivään. Silti luistin ei painanut ja peliaikaa siunaantui mukavasti . Kuka sitten on tämä mystinen Wilm? Jos et pysty suoralta kädeltä vastaamaan, ei väliä. En minäkään pystynyt tämän kauden alussa. Viime kausi jäi osaltani vilttikomennukseksi puolustusvoimien joukkueessa ja pelkkien tilastojen valossa elänyt varusmies ei nähnyt Wilmissä mitään erikoista. 40 Runkosarjaottelussa 27 pistettä ei vakuuttanut, pudotuspeleissä kertyi sentään piste per ottelu. Tällä kaudella olen kuitenkin saanut seurata kiekkoa elävänä ja ymmärtänyt minkä takia Wilmin jatkosopimusta pidettiin äärimmäisen tärkeänä.

Wilm on pelaajana melko tylsä normaalin rivikatsojan silmin. Mies ei tee kiekon kanssa taidetta samaan tyyliin kuin Leino. Hän ei tule ikinä pääsemää lähellekään Variksen pudotuspelimaalien määrää. Wilm on kuitenkin yksi tämän kauden Jokereiden tärkeimmistä pelaajista ja ilman loukkaantumisia tai isoja jäähyjä tullee pelaamaan yli 20 minuuttia ottelua kohden jokaisessa jäljellä olevassa ottelussa. Itse asiassa Wilm todennäköisesti pelaisi noin suuria minuutteja missä tahansa eurooppalaisessa joukkueessa. Runkosarjassa Wilm tuntui välillä olevan hiukan pimennossa, mutta aivan kuten viimekin keväänä, tänä vuonna hän on pelannut erittäin vahvasti pudotuspeleissä.

Wilmin suurimpia aseita on monipuolisuus ja asenne. Hän pelaa hyvin kaukalon molempiin päihin, josta osoituksena runkosarjasta melko karu tilasto: hän pelasi n. 20 minuutin ottelukohtaisella keskiarvolla 55 ottelua ja oli jäällä 22 vastustajan maalin aikana. Tasaisuudesta kielii se, että yhdessäkään ottelussa hänen ollessa jäällä vastustaja ei tehnyt kahta maalia enempää. Vertailukohtana suurin piirtein yhtä paljon pelannut Leino oli jäällä 31 maalin aikana ja pahimmillaan vastustaja rokotti yhdessä ottelussa 4 kertaa. Monipuolisuutensa ansiosta Wilm pystyy ottamaan vastuuta erikoistilanteissa ja Jokereiden alivoima on kulminoitunut usein häneen. Hän raastaa, repii, rikkoo, blokkaa laukauksia ja jokaisella katkolla jututtaa tuomaria. Kärjistettynä voisi sanoa, että Wilm pelasi Salmelaisen polvitaklauksesta johtuneen viiden minuutin alivoiman alusta loppuun.

Taistelijaluonteensa ansiosta Wilm on joukkueelleen erittäin tärkeä pelaaja. Hän johtaa jokeripakkaa näyttämällä esimerkkiä muille, tehden tilaa tähdille, iskien muutaman räkämaalin kaudessa ja saaden mustelmia joka ilta. Puutteellisen kiekollisen taidon Wilm on pystynyt korvaamaan tinkimättömällä asenteellaan. Hyökkäyspäässä hänellä tuntuu olevan vain yksi suunta ja se on suorinta tietä maalille. Vahvana pelaajana puolustajien on erittäin vaikea pysäyttää häntä.

Mittavan uran Pohjois-Amerikassa pelannut Wilm ei häkelly kentällä helposti. Toisaalta miehellä on ikää jo päälle 30-vuotta, raskas pelityyli on varmasti jättänyt jälkensä ja tänäkin kesänä mies halusi olla tilallaan joukkuetreenien sijaan. Miehellä ei luultavasti ole enää montaa vuotta uraa jäljellä ja pahimmassa tapauksessa hän saattaa pelata uransa viimeisen SM-liigaottelun tällä viikolla Pelicansia vastaan. Jos joku ei vielä ole tajunnut Wilmin arvoa, suosittelisin lipun ostamista ja Wilmin seuraamista. Lyhyen uran takia hänen paitaansa ei tulla nostamaan Hartwall Areenan kattoon, mutta yhdessä Tim Thomasin kanssa hän on yksi Jokereiden ja koko SM-liigan joukkueelleen tärkeimpiä ulkomaalaisia ikinä.